Tässä pari rakkausrunoa :)
Koskaan ei tiedä,
minne elämä tahtoo sinut viedä.
Kun unelmat joskus romahtaa,
voi suudelma maailmaan palauttaa.
Sen rakkaalta ihmiseltä sain
ja sydämeni sykkii hänelle vain.
En parempaa nyt toivoa vois,
jos hän vain aina
vierelläni olemassa ois.
Kun sut ekaa kertaa näin,
pitkään katsomaan mä jäin.
Sun kauniita kasvoja, taivaallisen ihania.
Elin unelmissain ja onneksi sut pian
tavata sain.
Olo oli helpottunut, vaikka olin masentunut.
Sait hymyn huulilleni kuitenkin,
Elämäni mies, ajattelin.
Näinhän se oli.
Kaksi ihmistä toisilleen sopi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti