Ahdistus

Elämä ottaa, elämä antaa.

Mitä pitää tehdä, että se kantaa?

On isäkin jo lähtenyt taivaaseen,

mikä ajoi monet masennukseen.

Tahdoin monet asiat vielä kertoa,

mut eihän mun päästä ota enää selkoa.

Äidin kyyneleet virtaa poskia pitkin

mä vaan niin kovasti itkin.

Nyt elämän takaisin raiteilleen haluan,

tuskin enää itseänikään satutan.

Toivon arkea sujuvaa ja aikaa kuluvaa.

Nautin nuoruuspäivistä, että jaksan

unelmoida tulevista onnenhetkistä.

Tukea mieleeni paljon tarvitsen,

mutta edelleen monia ihmisiä kaipailen.